Ilmoittautuminen
Edelliselle Sivulle |
 |
|
|
|
|||
|
 |
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|||
Jyväskylän tenorikilpailun mahdollisti dipl. Laulaja Vilho Kekkonen, itse pitkään konservatoriossa opettanut laulupedagogi. Hän lahjoitti pääoman Jyväskylän tenorikilpailulle, joka ensimmäistä kertaa toteutettiin syksyllä 2002. Myös tämän kisan palkinnot ovat merkittävät, yhteensä 15.000 euroa. Lahjakirja tullaan myöhemmin toteuttamaan siten, että pääomalla hankitaan muiden rahastojen tapaan pienasuntoja musiikinopiskelijoiden asumistarpeiden tyydyttämiseksi. Järjestyksessä toinen Jyväskylän tenorikilpailu, omistettu Vilho Kekkoselle, on vuorossa marraskuussa 2005.
Uuden vuosituhannen myötä vahvistunut kilpailuorganisaatio kehitti Jyväskylän tapahtumia tietoisesti kaupungin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti näkyviksi kulttuuri-ilmiöiksi. Päämääräksi oli asetettu muodostaa kilpailuille selkeä brandi ja lanseerata se yleiseen tietouteen. Kilpailut saavat osakseen varsin runsaasti valtakunnallista medianäkyvyyttä ja niiden vaikutus ulottuu nuorten musiikkilahjakkuuksien sekä heidän oppilaitostensa ja korkeakoulujensa kautta koko valtakuntaan. Kilpailuohjelmia valmistellaan huomattavan paljon ennen varsinaisia kisoja, joten myös pedagogisessa mielessä ne säteilevät opiskelijan ja hänen opettajansa arkiseen työhön lähes päivittäin. Kilpailujen aikana taas alan opettajat ja musiikkiyleisö kokevat yhdessä osallistujien kanssa jännittäviä hetkiä monen kuukauden, jopa vuosien työn tulosten joutuessa asiantuntevan juryn punnittaviksi. Jyväskylään kokoontuu siis säännöllisesti merkittävä määrä taide-elämän asiantuntijoita.
Keski-Suomen konservatorion säätiö, jolla on järjestelyvastuu näistä kulttuurifestivaaleista, on joutunut kilpailujen määrän kasvaessa yhä enemmän miettimään organisatoristen kysymysten lisäksi taloudellisia realiteetteja. Vaikka sen ylläpitämistä rahastoista on voitu jakaa kohtuulliset palkinnot, tarvitaan rahaa moniin muihin kohteisiin, ei vähiten korkeatasoisen juryn ja kilpailutoimikunnan menoihin. Näihin menoihin eivät säätiön tulot riitä; vähäiset muut tuotot on aiempien sitoumusten ja säätiön toiminnallisten linjausten mukaisesti käytettävä näiden tarkoitusperien edistämiseksi. Ensiarvoisen tärkeää olisikin nyt luoda sellainen strategia, jonka mukaisesti maakunnan liike- ja yrityselämä saataisiin mukaan yhteistyökumppaneiksi ja tukemaan Jyväskylän imagollisesti tärkeää kulttuuriosaamista.